Yhteenveto Tansaniasta

Monien tuntien matkustamisen jälkeen saavuttiin tänään Singaporeen. Lähdettiin Tansaniasta matkaan sunnuntai-maanantai välisenä yönä, vietettiin maanantaina 14 tuntia Istanbulin kentällä ja tiistai iltapäivänä laskeuduimme Bangkokiin. Yksi yö viettettiin Bangkokissa ja tänä aamuna lensimme tänne Singaporeen. Nyt voisi sanoa, että pientä kulttuurishokkia havaittavissa, kun siirtyy yhdestä maailman köyhimmistä maista yhteen maailman rikkaimmista. Ei oikein osata taas sopeutua kehittyneeseen kaupunkielämään, mm.liikennevalojen noudattaminen tuottaa vaikeuksia :D Tansaniassa liikennevaloja ei ihan hirveesti kuitenkaan näkynyt. Hyvin outoa on myös se, että saa liikkua rauhassa, kukaan ei huutele kadulla perään ja jää tuijottamaan. Hyvin vapauttava fiilis!

Palataanpas nyt kuitenkin vielä hetkeksi Tansaniaan. Viimeinen viikko Tansaniassa hurahti tosi nopeasti. Kolme viimeistä työpäivää meni leppoisasti (niin kuin nyt kaikki työpäivät oikeestaan). Alkuvaikeuksista huolimatta kuukaudesta Al Rahman sairaalassa jäi päällimmäiseks hyvät fiilikset. Ihmiset oli siellä todella mukavia ja ystävällisiä, etenkin labran puolella ja ennen kaikkea oli hienoa päästä näkemään miten eritavoin asioita voi tehdä potilaan hyväksi. Muutama kuva labrasta, kun tuli aikasemmin lupailtua....

näytteenotto

 

"potilasrekisteri"

 

 

 

 

Ennen Tansaniasta lähtöä viimeiset neljä päivää oltiin Darissa, Tansanian suurimmassa kaupungissa. Kokemushan oli mitä mielenkiintoisin....Liikkumiseen siellä saa varata TODELLA paljon aikaa meilkein ympäri vuorokauden olevien ruuhkien takia. Ne ruuhkat on järkyttävät! Kyllähän niistä varoteltiin etukäteen, mutta ei sitä silti osannu kuvitella. Hotellikin oli vähän sellasella ja tälläsellä alueella, että ei siellä pahemmin tarvinnu kaduilla näyttäytyä valkonaamana. Muutama kiva ostari me Darista löydettiin ja varmasti jos olisi pidemmän ajan kaupungissa viettänyt, niin oppinut myös liikkumaan oikeilla alueilla. Tekemistähän siellä olisi ollut enemmän kun Moshissa ja Stone Townissa yhteensä. :) Päällimmäinen fiilis Darista kuitenki se, että ei ollut paikka meille. Oltiin oikein ilosia, että valitsimme Moshin ja Stone Townin. Kaksi niin erilaista kaupunkia, mutta molemmat kuitenkin varsin helppoja elää ja olla.

Jos muutamalla sanalla pitäisi kuvailla mennyttä kahta kuukautta, niin mahtavaahan se on ollut, eikä ole kertaakaan kaduttanut että tuli lähdettyä. Paljon mieleenpainuvia kokemuksia, joita varmasti vielä vanhainkodissa muistellaan. Hetkittäin fiilistä vähän latistanu sairastelut, joita yllättävän paljon mahtunut tälle ajalle. Tansania opetti myös meitä elämään hetkessä ja arvostamaan asioita, joita kotona pidetään itsestäänselvyyksinä. Vaikka kaikki tämä kuulostaakin kovin kliseiseltä niin kyllä se vaan antaa ajattelemisen aihetta, kun näkee miten vähällä ihmiset pärjää ja tulee toimeen. Täytyy toivoa, että kun palaamme Suomeen muistaisimme vielä nänä ajatelmat ja olisimme kerrankin täysin tyytyväisiä siihen mitä meillä on. Hakuna matata!

Voisi sanoa, että Afrikka on vienyt myös Jonnan sydämen. Tämä oli Jonnan eka vierailu Afrikan mantereella, Suskin kolmas, mutta se voidaan sanoa, että ei kyllä kummallekkaan tämä ole viimeinen kerta :)