Se on loppu nyt...

Kuukausi sitten laskeuduttiin Helsinki-Vantaan lentokentälle. Lento Thaimaasta Kiinan ja Hollanin kautta Suomeen kesti yli vuorokauden. Itku oli lähellä, kun saavuttiin Suomeen. Kaikki oli niin kauhean harmaata. Eikä se kovasti toivottu kevät ollut vielä ennättänyt saapua. Uskomattomalta myös tuntui, että siitä oli todellakin lähes neljä kuukautta, kun lähdettiin reissuun. Vastahan oli tammikuu kun istuimme lentokoneessa kohti Kilimanjaroa täynnä intoa. Aika meni aivan liian nopeeta. Matkaan mahtui paljon niin hyviä kuin huonojakin kokemuksia, mutta mitään ei silti vaihdettais pois!

Nyt olemme siis saaneet ”nauttia” suomiarjesta jo kuukauden verran. Molemmat olemme palailleet vanhoihin, tuttuhin työpaikkoihimme ja muuttaneet uusiin koteihimme. Arkeen sopeutuminen meinasi olla aika hankalaa ja kankeeta. Alkuun oli jotenkin niin hukassa, ei oikein tiennyt miten päin olisi ollut ja mitä tehnyt, mutta nopeasti sitä on päässyt taas kiinni tähän normaaliin arkeen, heti kun mielikin palasi reissulta muutaman viikon jälkijunassa ;) Täytyy kyllä myöntää, että vaikka arki ja normaalit rutiinit tuntuukin pitkästä aikaa mukavalta ja ihanan helpolta elämältä, niin kyllä tulee välillä kova ikävä takaisin maailmalle.

Tätä reissua suunnittelimme yli vuoden, ja nyt se on takanapäin. Jotenkin sitä ei vielä pysty täysin käsittämäänkään. Saatiin kokea niin hienoja asioita, nähdä upeita paikkoja ja tutustua uusiin kulttuureihin. Reissun aikana saimme tutustua kuuteen erilaiseen maahan. Tämä reissu oli todellinen irtiotto arjesta ja ollaan tosi onnellisia, että meillä oli mahdollisuus ja uskallus tehdä tämä reissu. Paljon aikaa ja voimia suunnittelu vei, taidettiinkin jossain vaiheessa reissua todeta, että seuraavaksi tehdään All Inclusive-pakettimatka ;)

Tässä vaiheessa olisi varmaankin kiitoksen paikka. Kiitos meille, että kestettiin toisiamme lähes neljä kuukautta (ilman yhtäkään riitaa :D ), kiitos perhe ja ystävät! On onni, että on ihania ihmisiä elämässä <3 Ja tietenkin kiitos teille lukijat! Kiva että olette jaksaneet lukea ja seurata kuulumisiamme neljän kuukauden ajan!

Muumipapalta lainattu viisaus; ”Elämä on täynnä suuria ihmeitä sille, joka on valmis ottamaan niitä vastaan” kiteyttää hienosti meidän ajatukset kuluneesta talvesta ja voimme suositella kaikkia tarttumaan omiin unelmiin ja tekemään niistä totta!

Ihanaa kesää kaikille!

Takaisin Thaimaassa

Kambodzan keikka onnistuneesti heitetty ja lisäaikaa Thaimaaseenkin saatiin :) Kambodzassa oltiin Siem Reapissa, joka oli oikein mukava ja leppoisa paikka. Näin jälkeenpäin harmittaa, kun ei varattu enempää aikaa siellä olemiseen. Siitä maasta jäi fiilis, että sinne on päästävä vielä uudestaan. Lyhyen Siem Reapin vierailun aikana kerettiin käydä tutustumassa Angkor Watin temppelialueeseen ja baarikatuun. Hintatasohan Kambodzassa on ihan naurettavan halpa, vieläkin halvempaa kuin Thaimaassa. Esimerkkeinä oluelle hintaa jäi noin 40 senttiä baarissa, jalkahieronnan olisi saanut noin 50 sentillä, me otettiin manikyyri ja pedikyyri kumpainenkin maksoi huimat 2,5 euroo sisältäen oluen tai limpparin. Voidaan tosiaankin suositella Kambodzaa, jos haluaa kokea jotain vähän erilaista ja viettää lomansa pienemmässä turistimassassa.

oli hyvvee

spiderman

...reunalla, kaunis on maailma...

Angkor Wat

Ihan ongelmitta paluumatka Thaikkulaan ei kuitenkaan sujunut. Ostettiin bussiliput Kambodzasta suoraan Koh Changille. Rajalle asti kaikki sujuikin oikein hyvin. Rajalla sitten ooteltiin ja ooteltiin vähän lisää meiän bussia, kunnes selvisi että täytyy olla 13 lähtijää Koh Changille ennen kuin bussi starttaa ja meitähän sattui olemaan vain 4 matkustajaa, jotka olivat menossa Changille. Odoteltiin siinä sitten pari tuntia kauheassa helteessä kunnes tajuttiin että matka rajalta Tratin satamaan kestää 4 tuntia ja sieltä viimeinen lautta Changille lähtisi 4,5 tunnin kuluttua. Eihän siinä sitten muu auttanut kuin maksaa vähän lisää, että päästään satamaan ajoissa. Kenelläkään, ei edes “matkanjärjestäjällä”, ollut tietoa milloin bussi olisi ollut täysi. Lopulta ehdimme kuitenkin ajoissa satamaan sekä lauttaan ja pääsimme perille! J

White Sand Beach

snorkkeli-idiootit

fisuja

yökuvaus ei oo aina ihan onnistunu...

tuli-show

Koh Chang on pieni, vihreä vuoristoinen saari. Me ollaan lomailtu saaren isoimmassa kohteessa White Sand Beachilla. Hirveästihän tällä saarella ei oo muuta tekemistä kuin rannalla makoilu, auringon palvominen, syöminen ja juominen mutta meillehän se passaa näin loman loppuvaiheessa. Ongelmiahan meillä on kerennyt olemaan myös täällä, missäpä ei olisi ollut.. Tällä kertaa Jonna järjesti yllätyksen viettämällä sairaspäivää heti toisena päivänä Changilla. Onneksi vatsatauti meni päivän lepäilyn jälkeen ohi ja “normaaliarki” pääsi jatkumaan. Täällä vielä muutama päivä, jonka jälkeen viimeiseksi viikonlopuksi Bangkokiin shoppailemaan ja sen jälkeen nokka kohti Suomea.

Toverit, ensi viikolla nähdään <3

Pari muuttujaa

Saavuimme tänään Kambodzaan. Hirveen jännä asiahan on se, että matkasuunnitelmissa ei ollut koskaan aikomus tulla tänne. Viikko sitten siis reissasimme bussilla Laokselta Thaimaahan, Chiang Maihin. Chiang Maissa sitten huomattiin sellainen asia, että meidän oleskelulupa Thaimaassa ei riitäkkään koko loppu ajaksi. Suomen kansalainen saa yleensä 30 päivän oleskeluluvan Thaimaahan, jos saapuu lentäen, mutta me saavuttiin maitse, niin aika on vain 15 päivää. Tästähän sitten stressi syntyi, että miten ihmeessä saadaan lisää oleskeluaikaa Thaimaahan. Lopulta saatiin vastaus suurlähetystöstä, että muuta vaihtoehtoa ei ole kuin ylittää raja ja tulla uudelleen Thaimaahan. No siinäpä sitten tuli pari muuttujaa suunnitelmiin....

Palataanpas nyt vielä Chiang Maihin, jossa olimme viisi päivää. Chiang Maissa vietettiin leppoisaa lomaa shoppaillen ja syöden hyvin. Huippuhetki Chiang Maissa kuitenkin oli ehdottomasti  "jungle flight" eli liiteleminen köysien varassa puusta toiseen. Korkealla mentiin, ja varsinkin Jonnaa pelotti ihan liikaa, mutta kokemus oli mahtava! Chiang Maista seuraava etappi oli Bangkok, jonne matkustettiin junalla. Junamatka kesti vaivaiset 18 tuntia!! Mukavaksi matkaa ei voi kyllä kehua. Matkustimme kakkosluokassa,  jossa ei ollut ilmastointia. Pikkasen hiotti nahkapenkeillä, ja kaiken lisäksi meiän penkki oli vielä rikki, heilui puolelta toiselle :D Junamatka kesti yön yli, mutta unta ei kyllä juurikaan tullut, koska juna piti niin kauheeta kolinaa ja meteliä! Bangkokiin saavuttiin hyvin pirteinä ja hehkeän näköisinä.

lippu tuskien taipaleelle

 

alkumatkasta vielä vähän hymyilyttää

 

ennen junaan menoa hymy herkässä

 

"jungle flight"

 

"jungle flight"

Bangkokissa tehtiin suunnitelmia vähän uusiksi ja päätimme siis, että seuraava kohde on Kambodza, joka on järkevän matkan päässä Thaimaasta. Tänään hyppäsimme aamulla Bangkokista Kambodzan junaan, tällä kertaa kolmosluokan vaunussa :D Junamatkan hinta oli jopa 48 bahtia eli pikkasen päälle euron!! Matka kesti viitisen tuntia, joka meni yllättävän nopeasti. Rajalla viisumi-ja passihässäkät ei taas mennytkään niin sukkelaan. Jouduttiin jonottomaan kovassa helteessä, rinkat selässä varmaankin yli kaksi tuntia! Siinä sitä taas muutaman kerran mietti, että miksi me ollaan tämmöisessä tilanteessa ?! :D No, mutta Kambodzaan päästiin turvallisesti ja nyt tutustutaan tähän maahan muutaman päivän ajan. Tämän päivän kokemuksella voisi sanoa, että vaikuttaa kivalta paikalta. Tämän kaiken sähläyksen jälkeen jouduttiin laittamaan koko loppu ajan matkasuunnitelmat uusiksi. Meillähän oli tarkoitus mennä viettämään rantalomaa Koh Samui ja Koh Tao-saarille, mutta joudutaan nyt skippaamaan ne. Rantakohde vaihtuukin Koh Chang-saareen. Tässä alkaa olla melko jännät fiilikset, kun tuo kotiin paluu tuntuu olevan vähän liian lähellä....

Hyvää pääsiäistä kaikille! :)

Kuvia matkan varrelta

Elossa ollaan vaikka pitkilleen ei olekkaan  mitään kuulunut. Tässä ollaan paahdettu menemään paikasta toiseen viimestä päivää ja nyt ollaan kohteessa Chiang Mai. Koska lomaillaan niin ollaan otettu todella rauhallisesti eikä mitään ihmeempiä olla puuhasteltu, joten tässä kuvina Singapore, Bali ja Vientiane.

 

 

Singapore

 

kartanlukua

 

paikallinen laksa-keitto, hyväähän se ei ollu

 

orkkideapuistossa haistelemassa kukkasia

 

kiellettyjä asioita riitti, tässä niistä muutama

 

 

 

Kuta beach, Bali

 

uuden vuoden olio

 

tulivuori, jota ei sään takia kunnolla nähty

 

pitkä ja pätkä luostarissa

 

apinametsästä

 

 

 

 

 

 

temppeli Vientianessa

 

tuk-tukeja

 

sähköjohtohässäkkä

 

Vientiane

 

iso-Buddha

 

???

 

 

taivaallisen hyvä jälkkäri

 

 

 

 

 

Hyvää Uutta Vuotta 1935!

Lauantaina saavuttiin Indonesiaan Balin saarelle. Singaporessa kolme päivää meni hurjan nopeeta, muutama lisäpäivä ei olis ollu pahitteeksi. Kaupunki oli todella kiva, molemmat tykättiin kovasti! Muutaman päivän perusteella Bali on vaikuttanut hyvin rennolta kohteelta, etenkin Kuta Beach jossa ollaan, on hyvin turistien suosima biletys- ja surffauspaikka.

Kun tultiin Balille kuultiin jo kentällä että täällä olisi tiistaina hiljainen päivä. Asiasta täysin tietämättöminä vähän googleteltiin asiaa ja saatiin selville että sehän on hindujen Uuden Vuoden päivä. Tiistaina siis “juhlittiin” tätä….Oikeastaan uuden vuoden juhlinnan hindut aloittivat jo maanantaina, suurin osa kaupoista yms meni kiinni jo lounasajan jälkeen ja illalla oli kaupungin läpi menevä kulkue. Tiistaina olikin sitten tämä hiljainen päivä, jolloin työnteko, tulenteko, sähköt, matkustaminen ja muu huvittelu on kiellettyä. Jopa kaduilla liikkuminen on kielletty, mikäli sinne eksyisi joutuu pidätetyksi. Me päätettiin kiltisti noudattaa sääntöä eikä poistuttu hotellialueelta, vaikka vähän olis houkutellutkin ;) Käytännössä koko Bali on kiinni hiljaisen päivän ajan lentokenttää myöten. Ainoastaan poliisien ja ambulanssien on sallittua liikkua päivän aikana.

Nyt on oikeesti viimisten viikkojen aikana tuntunu, että ollaan lomalla. Ihana fiilis! Mutta tässähän taitaa olla meille molemmille yhdistetyt talvi-, kesä- ja syyslomat, että syytäkin nauttia täysin rinnoin. Seuraavasta lomasta ei olekaan sitten tietoa….

Yhteenveto Tansaniasta

Monien tuntien matkustamisen jälkeen saavuttiin tänään Singaporeen. Lähdettiin Tansaniasta matkaan sunnuntai-maanantai välisenä yönä, vietettiin maanantaina 14 tuntia Istanbulin kentällä ja tiistai iltapäivänä laskeuduimme Bangkokiin. Yksi yö viettettiin Bangkokissa ja tänä aamuna lensimme tänne Singaporeen. Nyt voisi sanoa, että pientä kulttuurishokkia havaittavissa, kun siirtyy yhdestä maailman köyhimmistä maista yhteen maailman rikkaimmista. Ei oikein osata taas sopeutua kehittyneeseen kaupunkielämään, mm.liikennevalojen noudattaminen tuottaa vaikeuksia :D Tansaniassa liikennevaloja ei ihan hirveesti kuitenkaan näkynyt. Hyvin outoa on myös se, että saa liikkua rauhassa, kukaan ei huutele kadulla perään ja jää tuijottamaan. Hyvin vapauttava fiilis!

Palataanpas nyt kuitenkin vielä hetkeksi Tansaniaan. Viimeinen viikko Tansaniassa hurahti tosi nopeasti. Kolme viimeistä työpäivää meni leppoisasti (niin kuin nyt kaikki työpäivät oikeestaan). Alkuvaikeuksista huolimatta kuukaudesta Al Rahman sairaalassa jäi päällimmäiseks hyvät fiilikset. Ihmiset oli siellä todella mukavia ja ystävällisiä, etenkin labran puolella ja ennen kaikkea oli hienoa päästä näkemään miten eritavoin asioita voi tehdä potilaan hyväksi. Muutama kuva labrasta, kun tuli aikasemmin lupailtua....

näytteenotto

 

"potilasrekisteri"

 

 

 

 

Ennen Tansaniasta lähtöä viimeiset neljä päivää oltiin Darissa, Tansanian suurimmassa kaupungissa. Kokemushan oli mitä mielenkiintoisin....Liikkumiseen siellä saa varata TODELLA paljon aikaa meilkein ympäri vuorokauden olevien ruuhkien takia. Ne ruuhkat on järkyttävät! Kyllähän niistä varoteltiin etukäteen, mutta ei sitä silti osannu kuvitella. Hotellikin oli vähän sellasella ja tälläsellä alueella, että ei siellä pahemmin tarvinnu kaduilla näyttäytyä valkonaamana. Muutama kiva ostari me Darista löydettiin ja varmasti jos olisi pidemmän ajan kaupungissa viettänyt, niin oppinut myös liikkumaan oikeilla alueilla. Tekemistähän siellä olisi ollut enemmän kun Moshissa ja Stone Townissa yhteensä. :) Päällimmäinen fiilis Darista kuitenki se, että ei ollut paikka meille. Oltiin oikein ilosia, että valitsimme Moshin ja Stone Townin. Kaksi niin erilaista kaupunkia, mutta molemmat kuitenkin varsin helppoja elää ja olla.

Jos muutamalla sanalla pitäisi kuvailla mennyttä kahta kuukautta, niin mahtavaahan se on ollut, eikä ole kertaakaan kaduttanut että tuli lähdettyä. Paljon mieleenpainuvia kokemuksia, joita varmasti vielä vanhainkodissa muistellaan. Hetkittäin fiilistä vähän latistanu sairastelut, joita yllättävän paljon mahtunut tälle ajalle. Tansania opetti myös meitä elämään hetkessä ja arvostamaan asioita, joita kotona pidetään itsestäänselvyyksinä. Vaikka kaikki tämä kuulostaakin kovin kliseiseltä niin kyllä se vaan antaa ajattelemisen aihetta, kun näkee miten vähällä ihmiset pärjää ja tulee toimeen. Täytyy toivoa, että kun palaamme Suomeen muistaisimme vielä nänä ajatelmat ja olisimme kerrankin täysin tyytyväisiä siihen mitä meillä on. Hakuna matata!

Voisi sanoa, että Afrikka on vienyt myös Jonnan sydämen. Tämä oli Jonnan eka vierailu Afrikan mantereella, Suskin kolmas, mutta se voidaan sanoa, että ei kyllä kummallekkaan tämä ole viimeinen kerta :)

Kuulumisia!

Hetki vierähtänyt viimisestä postauksesta ja nyt ollaankin siinä pisteessä, että aika Tansaniassa on käymässä vähiin. Ensi viikko on viimeinen viikko täällä ja sen jälkeen ollaankin Aasiassa. Mitäs me täällä sitten ollaan puuhasteltu viimiset kaks viikkoo....

Päivät on mennyt töissä sairaalalla ja illat syöden (montakohan lisäkiloa tulee reissun aikana?) ja kauppoja hieroen :) Jonna siis päätyi takasin Al Rahman sairaalaan lasten/naisten/vip-osastolle. Elämä täällä Zanzibarilla on ollu melko lepposaa, välillä jopa kaivannut iltoihin enemmänkin toimintaa. Toissa viikolla otettiin yhtenä päivänä töistä pienet lyhennykset ja käytiin rannalla ratsastamassa, jonka jälkeen päästiin rentoutumaan viiden tähden hotellin alueelle. Tällä viikolla otettiin muutama vapaapäivä ja lähettiin käymään saaren pohjoisosassa Kendwassa. Siellä vietimme pidennetyn viikonlopun, jonka kohokohtana oli fullmoon partyt. Jotta ei liian lepposaks ja helpoks elämä menis täällä, niin Suski järjesti juuri ennen Kendwa-viikonloppua jännitystä meiän arkeen. Tiistai-iltana käytiin tapaamassa lääkäriä Al Rahman sairaalassa, Suski potilaana. 40-asteen kuume, ripuli, päänsärky ja yleinen huonovointisuus sai Suskin aika heikkoon kuntoon. Mut ei hätää, kokeita otettiin, malariaa ei löytyny ja lääkäriltä sai aivan mahtavat lääkkeet, elämä siis taas voittaa :)

Ens viikolla siis enää kolme työpäivää jälellä, edessä hyvästien jättäminen Stone Townille torstaina, kun hyppäämme lauttaan ja suuntaamme Dariin. Siellä vietetään viikonloppu ja sunnuntai-maanantai välisenä yönä lennetään Istanbulin kautta Bangkokiin. Saa nähdä tuleeko seuraava postaus vasta Aasian puolelta...

Mukavaa alkavaa viikkoa kaikille!! :)

ratsailla

 

rentoutumispaikka

 

auringonlasku

 

Kendwa

 

 

meidän ranta Kendwassa

fullmooneissa